Päivä 38: Stam1ma - Nocebo (2012)

"Muistetaan ylläpitää sitä, kuunnellaan ja tuetaan kotimaista musiikkia, jooko?"


Tänään, vuoden 2015 helmikuussa rakkaassa kotikaupungissani Oulussa vierailee yksi kaikkien aikojen parhaimmista kotimaisista bändeistä. Harmi ettei muu kattaus kiinnosta millään tasolla, joten tästä tulee ensimmäisiä kertoja kun en kyseistä orkesteria lähde katsomaan paikan päälle kun he tänne asti vaivautuvat. Olo on kummallinen, joten ehkä on paras kuunnella tänään Stam1naa.

Päivä 37: Manic Street Preachers - Rewind The Film (2013)

"Se oli niitä harvinaisia hetkiä että ihan kuin koko muu maailma olisi kadonnut ympäriltä ja oli vain minä, tämä kappale ja ruska"

Äksän levykäis-ale houkutteli tänään katsomaan tarjoukset ja kyllähän sieltä herkkuja löytyi. Kuitenkin päivän kuumin uutinen on uuden pipon hankinta. Hurjia hankintoja, mutta joskus niitä on tehtävä vaikka ne olisivatkin vaikeita päätöksiä.

Päivä 36: AC/DC - Blow Up Your Video (1988)

 "Ne vetää näin kun ne vetää ja tulee aina vetämään."

Väsyttää. Aivan järkyttävästi. Tänään vähän vaihteeksi raskaampi päivä johon selkä ja jalat ovat kommentoineet olemalla mahdollisimman kolottavia. Arvostan heidän mielipidettään ja istun sen kunniaksi talon pehmeimmällä sohvalla kirjoittamassa tämän päivän tekstiä. Siitä ne tykkää molemmat.

Päivä 35: Faarao Pirttikangas - Kaatopaikan Kuningas (2013)

" Lopputulos on huiput bileet."


Yksi asia mitä olen halunnut näissä kirjoituksissa muistuttaa itselleni (ehkä vähän myös teille lukijoille) kuinka paljon erillaista musiikkia tuolta hyllystä lopulta löytyy. En niinkään henkseleita paukuttele, mutta vähän paukuttelen. On mukava että todellakin tulee kuunneltua noita, näin projektin alussa olen ehkä turhankin tiheaään vaan luottanut itselleni tuttuihin teoksiin. Tänään en tee niin. Valitsen Suomen ainoan tunnetun Faaraon.

Päivä 34: Johnny Cash - American Recordings (1994)

"Meno on kuin hyvässä TV-sarjassa."

Pohdin illan albumia tänään kun lähdin käyttelemään koiria lenkillä. Olisi kiva jatkaa RATM linjassa, mutta kello alkoi olla jo aika paljon eikä illalla oikein jaksa kuunnella mitään agressiivista tai raskasta. Mikä on kyllä aika neitimäistä. Piti siis pohtia joku hyvä kompromissi tälle illalle, oli oltava levy joka olisi rauhallinen mutta samalla yhtä julma kuin eilinen. Vastaus löytyi ja levy asettui soittimeen jo kolmannenkymmenenenneljännen kerran.

Päivä 33: Rage Against The Machine - Rage Against The Machine (1992)

"Tämä muuten toimisi erittäin hyvin herätyskellona."

Pitkästä aikaa positiivinen fiilis kouluhommista. Onpa mukava kirjoittaa pitkästä aikaa tuollainen lause tähän alkuun. Sen suuremmitta syittä käydäänpäs tämän päivän albumin kimppuun.

Päivä 32: Pink Floyd - Wish You Were Here (1975)

 "Se on kaunis kaipuu, syvälle omaan hulluteensa vajonneelle kaverille."

Tai voisin ihan hyvin kirjoittaa että "ilta 32", menipä aika myöhään tämän kirjoituksen kanssa kun piti jääkiekkoilla ja olla hyvä opiskelija. Tai no, hyvä ja hyvä... Taas kuitenkin mennään.