torstai 22. tammikuuta 2015

Päivä 22: 22-Pistepirkko - Rally Of Love (2001)


"Se on samalla makea mutta pystyy kyllä halutessaan vetämään sinua niin kovaa pataan että hampaat lähtee."

Heti alkuun on todettava että ei hittolainen mikä hauska vahinko: Kirjoitus numero 22 on ihan täydellisellä sattumalla myös 22-Pistepirkko! Ihan älytöntä.

On myös myönnettävä ettei Pistepirkot silleen virallisesti ole edes paikallinen bändi (oikeastaan se ei liity  Ouluun oikeastaan sen suuremmin minkään kautta.) vaan se on perustettu Utajärvellä mikä on silleen stragedisesti aika lähellä tätä kaupunkia. Totuss on vain se etten ehtinyt hakemaan Radiopuhelimia Äksästä ja hätäännyin, anteeksi.




Päivä 22: 22-Pistepirkko - Rally Of Love

 Musiikki Kullakselta ostettu LP tarttui käsiin muutama viikko sitten, mutta ensimmäinen kosketus tähän taisi tulla jo Jyväskylän aikoihin kun tämä kirjastosta löytyi. Suurimmat "hitit" ovat tulleet myös tutuksi Pistepirkko-kokoelma kautta, minkä vare..hankin vähän ennen tätä lainausta. Kun LP'n sitten löysin niin en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin vihdoin hommata tämän. Vielä Drops & Kicks ja kaikki omat suosikit onkin kaapissa. Jos joku näkee tätä jossain niin vinkatkaa. Saa maksettua omat hölmöydet samalla.

Rally Of Lovella kuullaan omaan korvaan jopa hieman elektronista Pistepirkkoa, vaikka tutut roskenrollin-räminät biiseissä edelleen raikuvat. Yhtyeellä on aina ollut sellaista omaa tyyliään mitä kellään muullaan suomalaisella bändillä ei ole. Ihan kuin bändi olisi täynnä Tuomari Nurmioita.



Tässä vaiheessa pakko avautua tämän LP'n materiaalista. Imee nimittäin aivan sairaasti karvoja pintaansa mikä aiheuttaa ärsyttävää hyppimistä. Pakko varmaan luopua jostain että pääsee elämässä eteenpäin.. Kuka ostaisi halvalla Setterin?

Joskus tuntuu että olen hieman turhan heikko noihin kunnon hitteihin. A-puolta kuulleessa huomasin innostuvani jälleen kerran ensimmäisestä kolmesta kappaleesta (Huikea Quicksand, yksi suurimmista Pistepirkko suosikeistani ehkä about ikinä This Time ja erityisen hieno Car Wash) mutta loppua kohti hieman innostus laantui. Ei siinä, jälleen kerran biisit eivät ole huonoja mutta jotenkin vähän rajumpi tunnelman muuttuminen söi innostusta. I'm A Moon Around You vähän kuitenkin sytyttää laantuvaa liekkiä sille tasolle että voimme vielä siirtyä seuraavalla puolelle.

Ennen sitä on pakko haukkua myös tätä omaa konetta. Hyi, olet surkea.

B-Puolella meno jatkuu Mowing A Lawnilla mistä Lady Gaga on selvästi vähän lainaillut Born This Way'ssä. On muuten esimerkillinen kappaleesta joka kuulostaa ihan 2000-luvun alulta. Eikä se ole huono juttu, yksinkertaista poprockia, tätä tarvittaisiin lisää. Kyllä musiikki oli parhaimmillaan kakstuharilla. Nurmikkoa ajaessa meitä myös ravitsee erittäin munakkainen särökitara mikä maistuu joltain hopeatoffeen ja hattaran yhdistelmältä. Se on samalla makea mutta pystyy kyllä halutessaan vetämään sinua niin kovaa pataan että hampaat lähtee.

Homma jatkuu Waiting For The Trainillä, itselleni tärkeä kappale vuoden 2011 syksyn reilaamisella. Sattui nimittäin olemaan junat hyvän ajankohtaisia juuri tuolloin ja teemaltaan kappale sopii aivan täydellisesti asemalla odotteluun tai yöjunassa pimeisiin maisemiin tuijottaessa.. Ai kun kiva, tämähän taas hyppii... Arse. Noh, kaunis indiehtävä kappale kuljettaa junaa eteenpäin b-puolen taisaisella suoralla.

En tiedä muista Pistepirkko-kuuntelijoista jotka saattavat tätäkin yön pimeänä hetkenä lukea mutta olenko ainoa jonka mielestä bändin lyriikat eivät ole mitään aivan järkyttäviä taideteoksia? Verseissä lauleskellaan yleensä aina vähän turhanpäiväisyyskiä ja kertseissä vasta päästetään kaikki siisti irti. Olenko sitten vain liikaa tarinan perään? Hauska muuten huomata kuinka paljon bändi kuulostaa muutamalla biisillä Gorillazilta.

B-Puolen päättää kunnon bile-tärähdys, levyn nimikkobiisi Rally Of Love. Tämän kappaleen kun joskus kuulisi jossain yökerhossa niin voisin ruveta enemmän käymään jälleen kerran. Tai no, voihan tätä kotonakin kuunnella ja bailata. Hurraa. Kappale jytisee kuin pahainenkin house-hitti radiosta, synat päästävät samanlaisia ääniä kuin pää kun se on täynnä alkomahoolia ja kertosäkeen särökitara paukauttaa bileet täydellisesti käyntiin. Jos tämän kappaleen olisi tehnyt joku Oasis tai vastaava niin tässä olisi kyllä semmottiin hitti että se soisi kaikkialla edelleen. Se olisi suurempi kuin... Artic Monkeysin I Bet That You Look Good... Okei nyt menee yli. Hyvä biisi kuitenkin, DJ laita tämä soimaan jossain bileissä. Minäkin laittaisin ellei tässä levyssä olisi niin järkyttävästi näitä karvoja.

Tyyliltään yksinkertainen mutta tyylikäs ulkoasu.

Niin on Rakkauden-ralli päättymässä ja lopputulokseksi ollaan saatu hyvä mieli. On tietenkin päiviä jolloin Pistepirkkojen rauhallisempi osasto miellyttää enemmän mutta tänään "raskaampi" puoli oli enemmänkin omaan makuun. Suosittelen albumia lämpimästi jos britti-rock tai indie maistuu. Hyvä levy CD'nä mutta jälleen kerran hipsterinä voin sanoa että joihinkin biiseihin tämä formaatti sopi paremmin. Myös kokonaisuutena levy oli ehkä hiukan parempi kun se jaettiin kahteen puoleen.

Mutta eipä siinä midis.. On tullut aika päättää Oulu-viikko. Saatiin tähän hauskoja vanhoja löytöjä, todellisia yleisömenestyksiä (Hieman kiusallista tuijotella pelkkiä katselumääriä, mutta se että Tuomas Henrikin on katsonut tähän mennessä reilusti yli 200 ihmistä on jo ihan uskomatonta.) ja pieniä huijauksia.Oululaista musiikkia ja tällä viikolla tavattuja bändejä tullaan tapaamaan tulevaisuudessakin tämän projektin aikana.

Huomenna taas jotain ihan uutta, mutta mitä?

MÖMÖ
22.1.2015 Oulussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti